Selkäkivun myytit #2 Magneettikuvaus

Myytti: Selästä olisi hyvä ottaa aina magneettikuvat, jotta tiedettäisiin kivun aiheuttaja

Tämä on yksi iki-ihana myytti minkä saan oikaista päivittäin asiakkailleni. Koulutukseeni kuuluu radiologiaa, eli kuvantamisoppia noin 16op. Ne ovat olleet todella hyödyllinen osa koulutustani. Monesti pyydän asiakkaitani ottamaan  kuvat ja lausunnot mukaan selästään, jos niitä on ollut. Nykyään kylläkin yhä vähemmän ja vähemmän kyttään asiakkaiden röntgen- tai magneettikuvia. Näyttäisi nimittäin siltä, että niillä ei olekaan niin suurta merkitystä suurimmassa osassa selkäkipuja, kuin ollaan kuviteltu.

Monesti selkäkivuista kärsivällä on  hoppu päästä magneettikuviin, jottei tarvitsisi arvailla, mistä kipu johtuu. ”Senhän näkee kuvista mikä siellä on rikki, eikö vain!?” Itse asiassa 90% selkäkipu-tapauksissa magneettikuvista ei pystytä kertomaan tarkkaan syy-seuraus-suhdetta, mistä kipu johtuu. Kuvien tulkitseminen on siis monesti yhtälailla arvailua. Magneettikuvista ei siis voi tulkita kipua, vaan ainoastaan rakenteellista tilaa! Kuvista kuitenkin löytyy todella usein niin kutsuttuja sivulöydöksiä, jotka eivät välttämättä ole hyvä juttu tai sanotaanko, että riippuu miten niihin suhtaudutaan ja miten ne kerrotaan asiakkaalle.

Magneettikuvien merkityksestä selkäkipuihin on tehty mielenkiintoisia tutkimuksia viimevuosina. Yhdessä näistä tutkimuksessa (1) vertailtiin kivuttomien ja selkäkipuisten magneettikuvia. On huojentavaa huomata, että yhtä lailla terveiden ja kivuttomien ihmisten selästä löydetään välilevyn pullistumia ja rappeumia 16-ikävuodesta ylöspäin. Nämä löydökset eivät siis suoranaisesti tarkoita kipeää selkää, joten voimme rapistua rauhassa. Nämä rappeumamuutokset ovat väistämätön ilmiö joka alkaa siitä, kun nousemme seisomaan ja jatkuvan niin kauan kun elämme. Ilmiötä voi verrata vaikka ihon rypistymiseen ja hiusten harmaantumiseen. 

Eräässä toisessa tutkimuksessa (2) tutkijat havaitsivat tilastollisen yhteyden varhaisen magneettikuvauksen ja pitkittyneen selkäkivun välillä. Näyttäisi siltä, että mitä aikaisemmin selkä kuvataan, sitä suurempi riski kivun kroonistumiseen on. Tämä ei siis tarkoita sitä, että kivun pitkittymisen syynä olisi jokin magnetisminen yliannostus, vaan taustalla ovat puhtaasti psykososiaaliset tekijät. Kun selkä kuvataan, sieltä löytyy ikään liittyviä normaaleja muutoksia, jotka kerrotaan potilaalle, mutta monesti jätetään selittämättä niiden merkitys ja osuus selkäkipuun. Tieto rappeumista ja välilevyn pullistumista voivat olla pelottavia ja voivat siirtyä alitajuntaan uskomukseksi, joka heikentää luottamusta selkää kohtaan. Se vaikuttaa tapaan käyttää selkää ja aiheuttaa pelko-välttämiskäyttäytymistä, joka lopulta ajaa selän jäykkyyteen ja kipukierteeseen. 

Kolmannessa mielenkiintoisessa tutkimukseessa (3) yhden selkäkipuisen selästä otettiin kolmen viikon aikana kymmeneen eri otteeseen magneettikuvat ja jokaisella kerralla kuvat lausui eri radiologi. Tuloksena oli 49 erilaista löydöstä, 10 eri diagnoosia, joista jokainen poikkesi toisistaan. Tämä siis tosiaan pistää miettimään, että kuinka luotettavaa epäspesifin selkäkivun kuvantaminen on?

Toinen merkittävä tekijä on mystifikaatio, mikä voi kehittyä varhaisen magneettikuvauksen jälkeen. Ihmiset haluavat kuvauksiin, jotta he saavat tietää syyn kipuun. Tietämättömyys kivun syystä voi olla hyvin ahdistaa. Jos kuvista ei kuitenkaan löydetä mitään selittävää tekijää, niin kuin monesti käy ja tutkimukset jätetään siihen. Tämä voi herättä isoja huolia siitä, että onko selässä jokin vakava ongelma mitä kukaan ei osaa selittää tai hoitaa. Jääkö kipu loppuelämän riesaksi? 


Selän kuvauksilla on oma paikkansa ja aikansa. Jos selkäkipuun liittyy selkeä hermopuristus-oireisto (kattaa selkäkivuista noin 5-10%) tai lääkäri epäilee jotain vakavaa sairautta (1%) tai kipuun liittyy jokin tapaturma, kuten auto-onnettomuus, olisi selkä syytä kuvauttaa. Muissa tapauksissa kuvaksiin ei tulisi hoppuilla.

 Lannerangan magneettikuva

Lannerangan magneettikuva

 Magneettitutkimuslaite

Magneettitutkimuslaite


Referenssit:

1. Systematic literature review of imaging features of spinal degeneration in asymptomatic populations. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25430861

2. Iatrogenic consequences of early magnetic resonance imaging in acute, work-related, disabling low back pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23883826

3. Three-year incidence of low back pain in an initially asymptomatic cohort: clinical and imaging risk factors. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15990670

4. Variability in diagnostic error rates of 10 MRI centers performing lumbar spine MRI examinations on the same patient within a 3-week period. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27867079

5. Images in clinical medicine. Resolution of Lumbar Disk Herniation without Surgery. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27096582

Posted on April 27, 2018 .