Selkäkivun myytit #3 ”Heikot syvät lihakset”

”Keskivartalosi syvät lihakset ovat heikot”

Keskivartalon syvien lihasten heikkoutta on tarjottu vuosikausia syyksi selkäkivulle ja näiden vahvistamista on suositeltu liukuhihnalta yleishoidoksi selkäkipuun. No onko niiden harjoittelusta ollut sitten apua? Joudun toteamaan, että eipä juurikaan, ja ne ketkä ovat saaneet apua, olisivat todennäköisesti hyötyneet minkä tahansa aktiviteetin lisäämisestä päiväohjelmaan. Laadukkaissa pitkäaikaisseuranta-tutkimuksissa syvien tukilihasten ”heikkouden” ei ole todettu olevan yhteydessä selkäkipuun, eikä niiden vahvistaminen ole yhteydessä kivuttomuuteen. Tämän on myös varmasti todennut empiirisesti moni selkäkipuinen. ”Olen lankuttanut melkein joka päivä, mutta ne syvät lihakset eivät vaan vahvistu, koska kipu ei ole lähtenyt!”. ”Minulla on varmaan huonot geenit!”. Voisiko ongelma olla monilla nimenomaan Core-hypetyksessä? Voiko keskivartalon jatkuva ”lankuttaminen” ylläpitää selkäkipuja? 

Kuvitellaan asiakas-tapaus, jolla vaivaa jatkuvasti alaselkä. Hänelle on annettu tuomio huonosta taparyhdistä ja heikosta keskivartalosta. Aamulla kuntoutusohjelma käskee tehdä vähintään 5 min lankutusta. Töissä hänen pitäisi istua selkä suorana, napa vedettynä sisään, jotta selkä ei pääsisi lyhistymään pyöreäksi. Tätä samaa neuvoa tulisi sitten noudattaa poimiessa lattialta jotain ja kumartelua tulisi välttää. Selän pitäisi käytännössä siis olla koko päivän tikkusuorana ja jännityksessä. Työpäivän jälkeen kuntoutusohjelma käskee tekemään vähintään 5min lankutusta, jotta saadaan ne heikot lihakset vahvaksi. Illalla on vuorossa sitten vähän pihahommia, jossa totta kai kaikki fyysinen toiminta tehdään selkä notkolla, jotta core-pysyy jämäkkänä pakettina, ettei vain selkä ottaisi turpiinsa liikkeestä. Jos jaksaa  mennä vielä salille tekemään corea, sen parempi.

Noniin… Meidän kuviteltu asiakas-tapaus on siis käytännössä lankuttanut aamusta iltaan ja elänyt päivän rautakankena. Jokainen ymmärtää sen, että se ei ole varsin normaalia kehon toimintaa. Kuvittele jos puristaisit kättäsi nyrkkiin koko päivän. Alkaisiko jo ensimmäisellä kahvitauolla hiukan hapottamaan rannetta? Jos siis mitä tahansa lihasta pidetään yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja jännityksessä, sen verenkierto heikkenee - lihasten tuottama paine voittaa verenpaineen ja veri ei pääse kuljettamaan happea lihaksille. Hapettomuus lihaksissa tietenkin heikentää niiden toimintaa ja aktivoi myös kipuhermopäätteet, jolloin koet kipua. Tämä sama fysiologian laki pätee myös selän kudoksiin.

Jatkuva keskivartalon jännittäminen vaikuttaa epäedullisesti myös meidän hengittämiseen ja sitä kautta koko kehon toimintaan. Normaalisti hengittäessämme pallea laskeutuu alas ja vetää ilmaa mukanaan keuhkoihin, rintakehä laajenee ja vatsa työntyy ulos. Vartalon rakenteet ja sisäelimet liikkuvat hengityksen mukana rytmisesti, joka yllä pitää niiden toimintaa. Mitä jos vedämme navan sisään ja pidämme niin koko päivän? Pallean ja koko rintakehän vapaa, normaali liike estyy ja hengityksestä tulee pinnallista keuhkojen ylä-osilla tapahtuvaa huohotusta, joka saa meidän apuhengityslihakset aktivoitumaan liikaa ja lopulta ylikuormittumaan – kipu ja kireys laajenee apuhenigtyslihaksiin. Rento palleahengitys puolestaan aktivoi meidän parasympaattista hermostoa, joka rauhoittaa ja rentouttaa kehoa sekä mieltä. Jos hengität jatkuvasti, kuin olisit tiikerin kanssa samassa huoneessa, se saattaisi saada melko stressaavia reaktioita aikaan kehossasi.

Älä siis lankuta koko päivää töissä ja vapaa-ajalla! Salilla saat lankuttaa, jos erityisesti tykkäät lankuttamisesta, mutta muuten pidä keskivartalosi rentona ja hengitä ”vatsaan”! Tässäkin tapauksessa tulee muistaa, että selkäkipua pitää aina hoitaa yksilöllisesti. Jollekin lankuttaminen voi olla hyväkin harjoite, mutta  toiselle se voi olla kipukierteen ylläpitäjä.

B409D73C-D4C9-4FA3-94BD-390D92E4B752.jpeg
Posted on May 2, 2018 .

Selkäkivun myytit #2 Magneettikuvaus

Myytti: Selästä olisi hyvä ottaa aina magneettikuvat, jotta tiedettäisiin kivun aiheuttaja

Tämä on yksi iki-ihana myytti minkä saan oikaista päivittäin asiakkailleni. Koulutukseeni kuuluu radiologiaa, eli kuvantamisoppia noin 16op. Ne ovat olleet todella hyödyllinen osa koulutustani. Monesti pyydän asiakkaitani ottamaan  kuvat ja lausunnot mukaan selästään, jos niitä on ollut. Nykyään kylläkin yhä vähemmän ja vähemmän kyttään asiakkaiden röntgen- tai magneettikuvia. Näyttäisi nimittäin siltä, että niillä ei olekaan niin suurta merkitystä suurimmassa osassa selkäkipuja, kuin ollaan kuviteltu.

Monesti selkäkivuista kärsivällä on  hoppu päästä magneettikuviin, jottei tarvitsisi arvailla, mistä kipu johtuu. ”Senhän näkee kuvista mikä siellä on rikki, eikö vain!?” Itse asiassa 90% selkäkipu-tapauksissa magneettikuvista ei pystytä kertomaan tarkkaan syy-seuraus-suhdetta, mistä kipu johtuu. Kuvien tulkitseminen on siis monesti yhtälailla arvailua. Magneettikuvista ei siis voi tulkita kipua, vaan ainoastaan rakenteellista tilaa! Kuvista kuitenkin löytyy todella usein niin kutsuttuja sivulöydöksiä, jotka eivät välttämättä ole hyvä juttu tai sanotaanko, että riippuu miten niihin suhtaudutaan ja miten ne kerrotaan asiakkaalle.

Magneettikuvien merkityksestä selkäkipuihin on tehty mielenkiintoisia tutkimuksia viimevuosina. Yhdessä näistä tutkimuksessa (1) vertailtiin kivuttomien ja selkäkipuisten magneettikuvia. On huojentavaa huomata, että yhtä lailla terveiden ja kivuttomien ihmisten selästä löydetään välilevyn pullistumia ja rappeumia 16-ikävuodesta ylöspäin. Nämä löydökset eivät siis suoranaisesti tarkoita kipeää selkää, joten voimme rapistua rauhassa. Nämä rappeumamuutokset ovat väistämätön ilmiö joka alkaa siitä, kun nousemme seisomaan ja jatkuvan niin kauan kun elämme. Ilmiötä voi verrata vaikka ihon rypistymiseen ja hiusten harmaantumiseen. 

Eräässä toisessa tutkimuksessa (2) tutkijat havaitsivat tilastollisen yhteyden varhaisen magneettikuvauksen ja pitkittyneen selkäkivun välillä. Näyttäisi siltä, että mitä aikaisemmin selkä kuvataan, sitä suurempi riski kivun kroonistumiseen on. Tämä ei siis tarkoita sitä, että kivun pitkittymisen syynä olisi jokin magnetisminen yliannostus, vaan taustalla ovat puhtaasti psykososiaaliset tekijät. Kun selkä kuvataan, sieltä löytyy ikään liittyviä normaaleja muutoksia, jotka kerrotaan potilaalle, mutta monesti jätetään selittämättä niiden merkitys ja osuus selkäkipuun. Tieto rappeumista ja välilevyn pullistumista voivat olla pelottavia ja voivat siirtyä alitajuntaan uskomukseksi, joka heikentää luottamusta selkää kohtaan. Se vaikuttaa tapaan käyttää selkää ja aiheuttaa pelko-välttämiskäyttäytymistä, joka lopulta ajaa selän jäykkyyteen ja kipukierteeseen. 

Kolmannessa mielenkiintoisessa tutkimukseessa (3) yhden selkäkipuisen selästä otettiin kolmen viikon aikana kymmeneen eri otteeseen magneettikuvat ja jokaisella kerralla kuvat lausui eri radiologi. Tuloksena oli 49 erilaista löydöstä, 10 eri diagnoosia, joista jokainen poikkesi toisistaan. Tämä siis tosiaan pistää miettimään, että kuinka luotettavaa epäspesifin selkäkivun kuvantaminen on?

Toinen merkittävä tekijä on mystifikaatio, mikä voi kehittyä varhaisen magneettikuvauksen jälkeen. Ihmiset haluavat kuvauksiin, jotta he saavat tietää syyn kipuun. Tietämättömyys kivun syystä voi olla hyvin ahdistaa. Jos kuvista ei kuitenkaan löydetä mitään selittävää tekijää, niin kuin monesti käy ja tutkimukset jätetään siihen. Tämä voi herättä isoja huolia siitä, että onko selässä jokin vakava ongelma mitä kukaan ei osaa selittää tai hoitaa. Jääkö kipu loppuelämän riesaksi? 


Selän kuvauksilla on oma paikkansa ja aikansa. Jos selkäkipuun liittyy selkeä hermopuristus-oireisto (kattaa selkäkivuista noin 5-10%) tai lääkäri epäilee jotain vakavaa sairautta (1%) tai kipuun liittyy jokin tapaturma, kuten auto-onnettomuus, olisi selkä syytä kuvauttaa. Muissa tapauksissa kuvaksiin ei tulisi hoppuilla.

 Lannerangan magneettikuva

Lannerangan magneettikuva

 Magneettitutkimuslaite

Magneettitutkimuslaite


Referenssit:

1. Systematic literature review of imaging features of spinal degeneration in asymptomatic populations. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25430861

2. Iatrogenic consequences of early magnetic resonance imaging in acute, work-related, disabling low back pain. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23883826

3. Three-year incidence of low back pain in an initially asymptomatic cohort: clinical and imaging risk factors. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15990670

4. Variability in diagnostic error rates of 10 MRI centers performing lumbar spine MRI examinations on the same patient within a 3-week period. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27867079

5. Images in clinical medicine. Resolution of Lumbar Disk Herniation without Surgery. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27096582

Posted on April 27, 2018 .

Selkäkivun myytit #1

Tulen kirjoittamaan viisi eri myyttiä selkäkivuista, jotka jokaisen selkäkipuisen tulisi tietää!

Myytti 1. Välilevy voi luiskahtaa paikoiltaan

Tämän väittämän kuulee yllättävän usein asiakkailta ja myöskin terveydenalan ammattilaisilta. On selvää, että asiakkaat omaksuvat sen ajattelutavan selän rakenteista, miten me terveydenalan ihmiset sen kerromme. Monesti törmään tilanteeseen, jossa asiakas on tuntenut tai jopa kuullut selästänsä poksahduksen taivuttaessaan selkää. He usein toteavat, että ”Välilevy taisi poksahtaa” tai ”välilevy taisi luiskahtaa pois paikoiltaan”. Nämä uskomuksen ovat kuitenkin onneksi vain mielikuvituksen luomia uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. 

Tutkijoiden mielestä välilevylle pitäisi antaa kokonaan uusi nimi, koska se ei oikeastaan ole edes mikään liikkuva levy kahden nikaman välissä. ”Välilevy” on rustoinen rakenne mikä on vankasti kiinni nikamissa ja kaikkia näitä rakenteita ympäröi vahvat nivelsiteet jotka ”liimaavat” koko paketin tiukasti yhteen. Ranka on siis luukudoksen ja rustokudoksen sekoitusta oleva joustava, mutta todella sitkeä rakenne, jota kaiken lisäksi ympäröi vahvat lihakset. Välilevy ei siis voi mitenkään missään tilanteessa luiskahtaa pois paikoiltaan!

Kaikki lääkärien ja terapeuttien pöydällä olevat selkäranka tai nikama -mallit, joista pursuavat välilevymassat ulos, voivat aiheuttaa painajaismaisia mielikuvia asiakkaille. ”Onko selkäni tosiaan noin hauras rakenne”.  Se on totta, että välilevyn seinämä voi ”pullistua” tai siihen voi tulla repeämiä, mutta tämä on aivan oma juttunsa, johon liittyy myös uskomuksia, jotka tulen murtamaan seuraavissa myyteissä.

44B09359-1BFE-4C9B-816C-4758A2A474EA.jpeg
Posted on April 26, 2018 .

Moderni ja tehokas tapa hoitaa kroonista selkäkipua

Kroonisessa selkäkivussa (Yli 3kk yhtäjaksoisesti jatkunut) hoitajan ja hoidettavan pitää ymmärtää kivun moniulotteisuus ja kuinka kipu muodostuu meissä. Vain tällä asetelmalla voimme saavuttaa parempia tuloksia ja kivuttomia päiviä. Se ei enää riitä, että tutkimme ja hoidamme selkää mekaanisen näkökannan kautta, kuin automekaanikko.

Biomekaaninen kipumalli on etenkin pitkittyneen selkäkivun hoidossa osoittautunut melko tehottomaksi yksinään. Jalkojen pituusero, heikko core, yliliikkuvuus, skolioosi, notkoselkä, välilevynpullistuma, fasettilukko, rappeuma ja monet muut teoriat selkäkipujen syypäinä ovat pettäneet meidät. Vaikka kuinka naksuteltaisiin fasettiniveliä auki, hierottaisiin lihaksia, mobilisoitaisiin, venyteltäisiin, vahvistettaisiin syviä vatsalihaksia, vitkutettaisiin, vatkutettaisiin, syötäisiin lääkkeitä tai jopa leikattaisiin, niin liian usein kaikista näistä hoidoista huolimatta kroonistunut selkäkipu ei meinaa väistyä. Jotain me selkäterapeutit siis teemme väärin.

Pitkään on jo tiedetty, että selkäkipujen taustalla on myös muita vaikuttavia tekijöitä, kudosperäisten vaurioiden lisäksi. Isossa roolissa ovat hermostomme kivunsäätelyjärjestelmät ja psykososiaaliset tekijät. Ongelmana on ollut vaan se, että miten nämä osa-alueet otetaan huomioon ja mikä olisi paras tapa hoitaa niitä. Laadukkaita tutkimuksia lääkkeettömistä hoidoista on ollut melko vähän, ja hoitojen vaikutukset ovat olleet markinaalisia.

Onneksi kipututkimus ja selkäkivun hoito on viimevuosina ottanut melkoisen harppauksen eteenpäin. Yksi näiden tutkimustöiden hedelmistä on uuden tyyppinen hoitomuoto, joka on melko poikkeava muihin perinteisiin hoitomuotoihin verrattuna. Siinä ei hoideta manuaalisilla hoito-otteilla tai patisteta asiakasta vahvistamaan "corea" erilaisilla pilates-jumpilla. Mistä siinä on sitten kysymys?

Pääsin tutustumaan tähän uuteen menetelmään alkuvuonna CFT-koulutuksessa, joka kehitti taas omaa osaamistani hoitajana. Pidin koulutuksesta todella paljon, sillä se vahvisti paljon omia näkemyksiäni selkäkivun hoidosta ja antoi lisää itsevarmuutta niiden hoidossa.

CFT eli kognitiivinen funktionaalinen terapia on uudentyyppinen menetelmä selkäkivun hoidossa, joka tähtää purkamaan kognitiomme ja hermostomme väärin opittuja kipu-käyttäytymismalleja. CFT mahdollistaa tutkitusti parempia ja pitkävaikutteisempia hoitotuloksia pitkittyneissä selkäkivuissa, kuin perinteiset hoitomuodot (terapeuttinen harjoittelu ja manuaalinen terapia).

Menetelmän kulmakivinä ovat reflektoiva haastattelu ja kognitiivisten tapojen kartoittaminen, jotka provosoivat sekä ylläpitävät kipua. Tärkeä osa hoitoa on myös niin sanottu "pain education" eli kipuoppi. Yksi merkittävimmistä tekijöistä selkäkivun hoidossa on asiakkaan ymmärrys kivun moniulotteisuudesta ja ennenkaikkea siitä, miksi heidän selkänsä on kipeä. Lisäksi terapeutti arvioi selän tiettyjä toiminnallisia liikemalleja, liikekontrolleja ja hengityskaavoja. Käytän CFT-menetelmää muiden hoitomenetelmien tukena, jotta hoidosta saadaan kokonaisvaltaista, ja selkäkivun jokaisen osa-alueen huomioon ottavaa hoitoa.

Suosittelen lukemaan kotisivuiltani "psykososiaaliset tekijät pitkittyneessä kivussa" -osion. Siellä avaan enemmän kivun moniulotteisuutta ja kuinka erilaiset käyttäytymismallit voivat olla taustalla jatkuviin selkäkipuihin. 

553F24C0-CB76-48F3-9313-5E099142517B.JPG

CFT-koulutuksessa helmikuussa Helsingissä 2018


Referenssit:

1. Cognitive Functional Therapy: An Integrated Behavioral Approach for the Targeted Management of Disabling Low Back Pain. https://academic.oup.com/ptj/article/98/5/408/4925487

2. Efficacy of classification-based cognitive functional therapy in patients with non-specific chronic low back pain: a randomized controlled trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23208945

3. Combining manual therapy with pain neuroscience education in the treatment of chronic low back pain: A narrative review of the literature. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27362980

4. Systematic literature review of imaging features of spinal degeneration in asymptomatic populations. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25430861

5. Placing the global burden of low back pain in context. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24315140

Posted on April 23, 2018 .

Mikä on MDT-terapia? Lue tämä, jos alaselkäsi vaivaa!

Kerron tässä postauksessa, että mitä on MDT-terapia ja miksi Sinun ehdottomasti tulisi kokeilla kyseistä menetelmää, jos kärsit akuutista (alle 6vk) tai kroonisesta (yli 6vk) alaselkäkivusta tai iskiasoireista.

Lue tämä jos sinulla on jotain näistä oireista tai vaivoista:

  • Alaselän kipu keskellä selkää
  • Poikkiselän kipu
  • Toispuoleinen selkäkipu
  • Kipu joka heijastelee pakaroihin
  • Kipu joka säteilee jalkaapitkin reiteen, pohkeeseen tai jalkapohjaan asti
  • Discus prolapsi/protruusio (välilevytyrä)
  • Iskias
  • Selän jatkuva jäykkyys
  • Taivutuskipu
  • Alaselkäsi kipeytyy istuessa
  • Alaselkäsi kipeytyy liikunnassa

Menetelmä

McKenzie menetelmä (Mekaaninen Diagnosointi ja Terapia =MDT) on näyttöön perustuva ranka- ja raajaongelmista kärsivien potilaiden tutkimus- ja hoitomenetelmä. Menetelmä on todettu luotettavaksi tutkimistavaksi, jonka avulla potilaiden oireet voidaan luokitella eri mekaanisiin alaluokkiin. 

Mekaaninen diagnostisointi ja hoito alkaa potilaan taudinkuvan määrittelyllä ja fyysisellä tutkimuksella, missä pääpaino on oireiden analysoinnissa suhteessa tiettyihin toistettuihin rangan liikkeisiin ja pitkäkestoisiin asentoihin. Potilaalle suunnitellaan yksilöllinen hoito-ohjelma hänen kipunsa ja liikkeiden käyttäytymisen perusteella. MDT tutkimisen avulla terapeutin on mahdollista valita rankakipu-potilaille, tarkasti ja tehokkaasti juuri ne hoitotavat, joita hän tarvitsee. Tutkimisen avulla löytyvät myös ei-mekaanisesta syystä johtuvat kivut, sekä mahdolliset kontraindikaatiot, jotka vaativat potilaan välitöntä lähettämistä eteenpäin tarkempiin tutkimuksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suurimmalle osalle potilaista, joilla on mekaaninen rankaperäinen oire, on selkeää apua tietyistä spesifeistä harjoituksista ja heillä on vähemmän oireita kun harjoitukset on räätälöity heille yksilöllisesti.  

Rangan oikeiden kuormitusasentojen ja yksilöllisesti kohdennettujen harjoitusten ainutlaatuinen yhdistelmä koulutetun MDT terapeutin ohjauksessa, mahdollistaa sen, että potilaat kykenevät hoitamaan oman selkävaivansa itse. Tässä prosessissa potilaan luottamus omiin mahdollisuuksiinsa vahvistuu, hoitotyytyväisyys lisääntyy ja samalla myös kustannus-tehokkuus kasvaa.

Tutkiminen

Aluksi terapeutti haastattelee potilasta ja kerää yksityiskohtaista tietoa oireiden laadusta ja käyttäytymisestä. Sinua pyydetään tekemään tiettyjä liikkeitä ja lepäämään tietyissä asennoissa. Potilasta tutkittaessa suurin ero muihin tutkimusmenetelmiin verrattuna on toistettujen liikkeitten käyttö yhden testiliikkeen sijasta. Oireiden käyttäytyminen ja liikelaajuuden muuttuminen toistoliiketestauksessa antaa terapeutille tietoa, jonka perusteella hän voi luokitella ongelmasi.

Luokittelu

Jokainen alaryhmä kuvaillaan sille tyypillisen oireiden käyttäytymisen mukaisesti. Tämä selviää määrättyjen mekaanisten testien avulla, joita voivat olla tietyt toistetut liikkeet tai pitkäkestoiset asennot. MDT menetelmän avulla potilaat voidaan kattavasti luokitella kolmeen alaryhmään. Pieni joukko potilaita, joita ei voida sijoittaa em. ryhmiin, kuuluu ryhmään MUU. Tähän ryhmään kuluu vakavasta patologiasta johtuvat vaivat, ei-mekaanisesta syystä johtuvat ongelmat, krooniset kiputilat jne.

Hoito

Tutkimuksessa saatujen tietojen pohjalta terapeutti ohjaa potilaalle tiettyjä harjoituksia, oikeita rangan kuormitusasentoja sekä neuvoo mitä asentoja tulisi tilapäisesti välttää. Jos ongelma on mekaanisesti vaikeampiasteinen, voi terapeutti käyttää apuna manuaalisia tekniikoita ongelman korjaamiseksi, niin että pystyt jälleen jatkamaan itsehoito-ohjelmaasi. Tavoitteena on antaa mahdollisimman tehokasta terapiaa mahdollisimman vähillä vastaanotto-käynneillä. Hoito-ohjelma, jota voi itse toteuttaa viisi-kuusi kertaa päivässä lyhyellä aikavälillä on suurella todennäköisyydellä tehokkaampaa kuin hoito, jonka terapeutti toteuttaa yksi – kaksi kertaa viikossa. Hoidon painopiste on potilaan omassa aktiivisessa hoitoon osallistumisessa. Näin voidaan vähentää vastaanottokäyntien määrää, säästää aikaa ja rahaa. Useimmat potilaat voivat onnistuneesti hoitaa itse vaivansa kunhan ovat saaneet tarvittavaa tietoa ja ”työkaluja” itsensä hoitamiseksi.

 MDT-terapia käytännössä. Extensioharjoite terapeutin lisäotteilla.

MDT-terapia käytännössä. Extensioharjoite terapeutin lisäotteilla.

Posted on September 3, 2017 .

Hyvänlaatuinen asentohuimaus ja sen hoito

Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu tyypillisimmin sisäkorvan tasapainoelimen ohimenevästä häiriöstä. Häiriötilan aiheuttaa otoliittikiteiden kasaantuminen tasapainoelimen kaariäytävissä, joka estää endolymfakierron kyseisessä käytävässä. Tieto kehon tasapainosta ei näin välity tasapainoa aistiville reseptoreille ja tämä koetaan kiertohuimauksena. Tätä kutsutaan myös sakan kertymiseksi korvaan.

Asentohuimaus on yleensä voimakkaimmillaan aamuisin. Se pahenee asennon vaihtamisella, kuten istumaan nousussa tai kun käännät kylkeä sängyssä. Myös liikkeelle lähtö voi olla epävarmaa ja liikunta hankalaa. Huimauskohtaus kestää yleensä puolesta minuutista minuuttiin. Huimauskohtaukset häviävät 90 %:lla kolmen kuukauden kuluessa, mutta ne voivat uusiutua.

Huimaus tuntuu kiertävältä ja voi olla todella voimakasta, joka saattaa säikäyttää ensimmäistä kertaa oireesta kärsivän. Muita tähän liittyviä oireita ovat pahoinvointi, näkö- tai kuulohäiriöt. Silmissä saattaa esiintyä silmävärettä ja kuulossa tinnitusta.

Muita hyvänlaatuista huimausta aiheuttavia tekijöitä:

  • kaularangan niveltoimintahäiriöt
  • Yläniskan lihastoimintahäiriöt
  • Leukanivelen toimintahäiriöt

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on nimensä mukaan hyvänlaatuista, eikä siihen liity mitään vakavaa sairautta. Tähän on myös olemassa hyvä hoitoprotokolla. Kaarikäytäviä on yhteensä kolme kappaletta per korva, ja sakkautuminen voi tapahtua missä tahansa näistä kolmesta käytävästä. Osteopaatti tutkii kliinisin testein, mistä kaarikäytävästä oire tulee, ja näin hoito on täsmällistä ja tehokasta. Erotusdiagnostisesti tärkeää on erotella vakavat huimausoireet, ennen hoitoa. 

Tekijät jotka voivat kieliä pahanlaatuisesta huimauksesta:

  • Kaatava huimaus (silmät kiinni testattava ei pysy pystyssä)
  • Jos huimaukseen liittyy tajunnan häiriöitä
  • Jos huimaukseen liittyy neurologisia oireita (tuntopuutoksia, voimattomuutta, halvausta)
  • Puheen tuoton vaikeuksia
  • Voimakas äkillinen päänsärky

Jos koet joitain edellä mainituista oireista huimauksen lisäksi, on syytä hakeutua sairaalaan lisätutkimuksiin.

Hoitona tasapainoelin peräiselle huimaukselle käytetään asentohoitoja, jolla pyritään saamaan sakka takaisin liikkeelle kaarikäytävässä. Hoito riippuu siitä, missä asennossa huimaus alkaa ja liittyykö siihen muita hyvänlaatuisia asentohuimauksen tekijöitä.

Jos kärsit pitkittyneestä huimauksesta, siihen voi löytyä apu osteopaatilta, jopa ensimmäisellä hoitokerralla.

Posted on March 21, 2017 .

purennan ja niskan ongelmat yhteydessä päänsärkyyn

Niskakipu ja päänsärky lienevät tyypillisimpiä vaivoja, mitä osteopaatin vastaanotolla tutkitaan ja hoidetaan. Eikä ihme, jokainen meistä kokee elämänsä aikana päänsärkyä. Naiset tilastollisesti enemmän, kuin miehet. Eikä niskakipukaan ole mikään harvinainen juttu. Naisista neljä kymmenestä ja miehistä 2–3 kymmenestä on viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut niskakipua. Niskan kipu on syynä noin joka 25. terveyskeskuskäyntiin.

pään alueen särky voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä, lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta joko hampaiden tai purennan vikana. 

Niskan alueen säryn ylivoimaisesti yleisin syy on lihasperäiset proplematiikat, jotka ovat peräisin niin fyysisistä kuin henkisistäkin kuormituksista. Huonot työasennot, huono ryhti tai henkisesti kuormittavat elämänvaiheet heijastelevat niskan ja leukojen kipuina. Muita tyypillisiä niskakivun aiheuttajia ovat kaularangan facettinivelten toimintahäiriöt, purentaelimistön toimintahäiriöt, niskan nivelrakenteiden kulumamuutokset ja hermoperäiset ärsytykset.

Osteopaatti tutkii päänsäryn alkuperää, tekemällä erotusdiagnostisia testejä. Monen päänsäryn taustalla on niskan ja purentaelimistön lihas- ja nivelongelmat, jotka heijastelevat kiputuntemuksia ympäri päätä ja kasvoja. Stressi on yksi yleinen tekijä, joka aiheuttaa purentalihaksissa ongelmia pruksaamisen (hampaiden narskuttamaninen) kautta. Tiukkuudet ja jäykkyydet purentalihaksissa taas aiheuttavat niskan lihaksiston kiristyksiä faskiaalisten (sidekudosjärjestelmä) reittien kautta. Aluksi osteopaatin tulee kuitenkin erotella lihas- ja nivelperäisistä päänsäryistä esimerkiksi migreenin ja verenpaineen aiheuttamat päänsäryt tai muut aiheuttajat, jotka vaativat muun ammattilaisen hoitoa. Migreeni on hieman kaksihaarainen juttu, koska usein lihasjännitteet edesauttavat migreenin laukeamista, vaikkakaan eivät ole suoranaisia aiheuttajia.

Miksi lihakset voivat aiheuttaa päänsärkyä? Tyypillinen löydös ovat triggerpisteet lihaksissa. Triggerpiste on luustolihaksen hypertonisen punoksen tai lihasfaskian sisäien voimakkaasti ärtynyt alue. Triggerpistettä palpoitaessa (sormin tutkittaessa) se on kivulias, ja voi aiheuttaa triggerpisteille tyypillistä säteilykipua ja lihasjännitystä.

Niin sanottu aktiivinen triggerpiste aiheuttaa kipuheijasteita, spontaanisti, tai kun aktivoit kyseistä lihasta, missä triggerpiste on.Latentti triggerpiste puolestaan aiheuttaa säteilevää kiputuntemusta vain, kun pistettä ärsytetään esimerkiksi painamalla. Triggerpisteitä voidaan hoitaa tehokkaasti iskeemisellä kompressiolla (painaminen niin kauan kunnes piste rauhottuu), hieromalla tai dry needling tekniikalla, eli trigger pisteen neulotus akupunktioneulalla. Lääkärit suosivat puudutusaine injektioita näihin pisteisiin, mutta tutkimuksien mukaan pelkällä neulalla pistäminen ilman puudutetta, saadaan sama vaikutus. 

Tyypillisiä triggerpisteitä jotka aiheuttavat pään, hampaiden ja korvien särkyä:

Toinen tyypillinen päänsäryn aiheuttaja, jota osteopaatit hoitavat, on yläniskan fascettinivelten toimintahäiriöt, eli niin kutsutut nivel-lukot. Facettinivel on kahden nikamaparin välinen niveltymä, joka tukee ja ohjaa niskan liikkeitä. yhtä nivelparia kohden on aina kaksi facettiniveltä. kaularangassa facettiniveliä on yhteensä 16 eli 8 paria. Jokainen niveltymä muodostaa oman segmentin. Segmentit nimetään numeroittain 0-1, 1-2, 2-3, 3-4 jne. Jokaisella segmentillä on oma tyypillinen kipuheijastealue, niin kuin triggerpisteilläkin. Varsinkin ylempien segmenttien heijastusalueen paikantuvat takaraivon, ohimon ja hartian seudulle.

Facettinivelten lukkoja/toimintahäiriöitä osteopaatti hoitaa enimmäkseen manipulaatiotekniikoilla. Manipulaatio on lyhyt tarkkarajainen impulssi nivelelle, joka aiheuttaa facettinivelpintojen erkaantumisen hetkellisesti, joka vapauttaa liikerajoituksen, ja siitä johtuneen nivelpaineen tasaantumisen. Tämä voidaan kuulla pienenä "napsahduksena" nivelessä. Lääkärit voivat myös injektoida puuduteainetta oireilevaan facettiniveleen. Osteopaatin tulee aluksi kuitenkin erotella oire esimerkiksi artroosista, hermopinteestä, spinaalistenoosista tai muusta sairaudesta, joka vaatii muun ammattilaisen hoitoa.

Tässä oli esitelty muutama tyypillinen päänsäryn aiheuttaja. Hyvin tyypillistä onkin, että päänsärkypotilaalla on sekä niskan seudulla, että purentaelinten seudulla ongelmia yhtäaikaisesti. Jos kärsit jatkuvista päänsäryistä ja niskakivuista, ota yhteyttä lähimpään osteopaattiisi.

Posted on March 14, 2017 .

Akupunktio & dry needling

Tällä viikolla opintojen aiheena on lääketieteellinen akupunktio ja dry needling (triggerpisteneulotus). Tämä on hyvä lisä kivunhoidossa, erilaisissa tuki- ja liikuntaelin vaivoissa.

Posted on October 27, 2016 .

Hinnasto muuttuu vuodenvaihteessa!

Hinnastoni päivittyy vuodenvaihteessa. Neljä vuotta ollaan menty samalla hinnastolla, eli alusta lähtien. Neljä vuotta on myös opiskeltu alaa aktiivisesti lisää. Tällä hetkellä osteopaatin opinnot alkavat olemaan siinä vaiheessa, että jättäydyn hierojan hommista ja siirryn osteopaatin tehtäviin orientoituvana osteopaattina. Tämä tulee näkymään hinnastossa pienenä korotuksena. Hinnasto kuitenkin pyritään pitämään Turun seudun osteopatiapalvelujen hintatasoon nähden edullisena.

 2017 hinnasto:

Ensimmäinen käynti (n.60min) 60€

Jatkokäynti (n.45min) 50€

Opiskelijat & eläkeläiset -10%

Posted on October 3, 2016 .

"Sydämen asialla"

Viiminen kouluviikko ennen kesälomaa. Viikkoon mahtui ultraäänikuvantamis kurssia, sydämen anatomiaa ja auskultaatiota, eli sydänäänien kuuntelua, kaularangan röntgeniä ja vaikka mitä. Tästä on hyvä jäädä kesälomalle sulattelemaan opittuja asioita :)

Posted on June 1, 2016 .

Alaraajojen neurologiaa

Kliininen neurologia on tärkeässä roolissa selkäkipuja ja mahdollisia säteilyoireita tutkiessa. Ortopedisen osteopatian koulutuksessa opiskeluihimme kuuluu kattavasti neurologiaa.Tutkimme muunmuassa refleksejä, segmentaalisia- ja perifeerisiä ihotuntoalueita, voimantuottokapasiteetteja, motoriikkaa ja kaikkia eri tuntoaisteja. Näillä tutkimuksilla pystymme hyvin tarkasti arvioimaan oireen laatua ja sijaintia. Pystymme määrittelemään, onko kyseessä neurologinen ongelma, onko oire lähtöisin selkäytimestä, hermojuuresta vai raajojen yksittäisistä hermoista. 

Tämä on tie tarkkaan ja turvalliseen hoitoon. 

Posted on March 27, 2016 .

Jalkojen vaikutus selän toiminnassa.

Onko mieleesi juolahtanut koskaan, että selkäkipu voi johtua jaloistasi? Jos koet toistuvia selkäkipuja, niin tule tutkituttamaan selkäsi ja alaraajojesi tilannetta. Teen arvion alaselkäsi ja ajaraajojesi kontrollista sekä kinetiikasta.

http://selkakanava.fi/jalkojen-toiminta-vaikuttaa-selan-terveyteen

Posted on March 27, 2016 .

Ultaäänikuvantamis kurssi

27.-28.2 meni ultaäänikuvantamisen kurssilla(1/3). 

Hienoa hommaa kun pikkuhiljaa alkaa oppimaan.

Koulutuksesta tarttui mukaan myös itselleni näppärän kokoinen pieni ultralaite.

Kun koulutus etenee ja taidot kehittyy, tarjoan jatkossa entistä tarkempaa tutkimista ultraääniavustuksella

.

Posted on March 27, 2016 .

"pintaa syvemmälle" polven anatomiassa.

Tänään oli taas kerran mielenkiintoinen koulupäivä. Lähipäivät ovat menneet tiiviisti polvinivelen tutkimisessa. Tänään mentiin niinsanotusti "pintaa syvemmälle" ja tutkittiin polven rakenteita sian polvilla. Sian polvet ovat hämmästyttävän samankaltaiset kuin ihmisen.

 

Posted on November 25, 2014 .

Osteopatian opinnot etenevät!

Osteopatian opinnot etenevät!

3kk ollaan opiskeltu nilkan ja jalkaterän rakennetta, toimintaa, biomekaniikkaa, vammoja, sairauksia ja tietenkin nilkan toimintahäirön korjaamisia sekä hoitoja.
Tiesitkö että jalkaterä on ihmisen monimutkaisin luullinen rakenne? Se muodostuu 28 eri luusta ja joihin kiinnittyy kymmeniä lihaksia sekä nivelsiteitä. Tämä monimutkainen sillisalaatti pitää meitä pystyssä sekä antaa meidän liikkua todella monipuolisesti! Hommasin tälläsen mallinilkankin josta on hyvä hahmottaa nilkan toimintaa. Pidä jaloistasi hyvää huolta! Tästä on hyvä jatkaa.


Posted on November 25, 2014 .

Joulu on taas, joulu on taas...!

Joulukuu lähestyy.... olet valmis tai et! 
Kaikista ennen jouluaattoa ostetuista LAHJAKORTTIEN HINNOISTA 10 EUROA POIS! Muista läheistäsi lahjalla, joka lämmittää mieltä (ja kehoa) pitkään. 

Joulukuussa työskentelen normaalisti ma-pe viikoilla 49 ja 50.
Viikolla 51 voi varata aikoja ma 15. - la 20.12.
Viikolla 52 voi varata aikoja 22.12 ja 27.12.
Viikolle 1 voi varata aikoja 2.1 ja 3.1.

Hyvää joulunodotusta!
-Eetu 0408316588

 

Posted on November 16, 2014 .

Ajanvaraus lomakkeessa on ollut ongelmia.

Ajanvaraus lomakkeessa on ilmennyt ongelmia. Viestit eivät ole tulleet perille, tai ne ovat siirtyneen roskapostiin. Ongelma on nyt korjattu. Pahoittelut niille,  joiden posteihin en ole vastannut! Jos jatkossa vastausta ei kuulu, niin otathan yhteyttä soittamalla tai tekstiviestillä.

Ystävällisin terveisin,

Eetu Koivisto

Posted on October 5, 2014 .

LIHAS IRTI RAJOITTEISTA

FightSport teki lehtijutun Graston-tekniikasta.

Teksti ja kuvat: Jani Mesikämmen

Skeptinen testaaja lähetettiin hierojan pöydälle terästyökaluin kaulittavaksi. Graston-tekniikka pyrkii korjaamaan lihaskudoksen vaurioita rajun näköisin välinein. Mutta mitä niillä oikeasti tehdään?

Vapaaottelija Teemu Packalen on epäileväinen. Pienen suostuttelun jälkeen hän on kuitenkin lupautunut lähtemään FightSportin testiryhmän koekaniiniksi. Retkahduksen aiheuttama pitkällinen niskajumitus on juuri kaivatunlainen kohde, kun haluamme selvittää, miten toimii amerikkalaislähtöinen Graston-tekniikka.

Alkukartoituksen jälkeen hieroja Eetu Koivisto kaivaa työkalupakistaan kolme instrumenttia. Suurin niistä, kuperapintainen "skanneri", näyttää ylimitoitetulta voiveitseltä. Tämä vain on tehty kirurginteräksestä. Kivikova, mutta pyöreäreunainen väline alkaa liikkua nopealla tahdilla Packalenin niskan ja hartian alueella.

Rasva vie pahimman kitkan, mutta reaktio on hämmästyttävä, sillä koekaniinin iho lehahtaa hetkessä punaiseksi käsitellyltä alueellta.

-Pientä kihelmöintiä on , kipeiden kohtien "herneet" tuntuvat selvästi, Packalen kuvailee ensituntojaan.

-Rassattava alue turtuu nopeasti. Tämä tärisyttää kroppaa laajalti, hän jatkaa tovin kuluttua.

Ihon histamiinireaktio avaa alueen verisuonia ja parissa minuutissa Packalen näyttää siltä kuin hänet olisi ruoskittu BJJ-vyöllään. Laajemman punotuksen keskellä erottuu pienenpieniä verenpunaisia pisteitä. Koiviston mukaan ne kertovat lihaksen ja lihaskalvon välisistä kiinnikkeistä - jumituksen aiheuttajista.

Juuri ne halutaan esiin ja niistä halutaan hoidolla eroon.

TARKASTI KIINNI KIPUPISTEISIIN

Työkalujen tarkoitus on ensin löytää lihaksen ongelmakohdat ja sitten hoitaa niitä kuntoon hyvin spesifisti. Tekniikka kuuluu niin sanottuihin IASTM-hoitomuotoihin (instrument-assistant soft tissue mobilization), Suomessa asiaan perehtyneitä on vasta kourallinen. Tähtäimenä on ennen kaikkea kroonisten pehmytkudosongelmien korjaaminen.

-Päätarkoitus on saada kroonisia lihasjännityksiä rentoutumaan poistamalla lihaksen kiinnikkeitä ja arpikudosta, Koivisto summaa. 

Kiinnikkeitä muodostuu kireään ja ylirasittuneeseen lihakseen. Arpukudoksen tavoin ne estävät lihaksen normaalin toiminnan sitomalla sitä kiinni lihaskalvoon. Kiinnikkeiden seurauksena lihakseen voi syntyä kivuliaita trigger-pisteitä ja liikkuvuus heikkenee. Myös ympäröivien nivelsiteiden ja hemojen toiminta häiriintyy. 

Pehmyskudoskäsittelyllä pyritään vapauttamaan ei-toivotut kiinnikkeet ja pehmittämään arpikudosta elastikseksi. Lupauksen mukaan jo yksi hoitokerta avaa kipukohtien liikelaajuutta, yleensä 3-5 hoitoa tuo hyviä tuloksia. Koiviston mukaan hotomuodon teho on siinä, että sen avulla saadaan paikallisesti täsmällisempi vaikutus lyhyemmässä ajassa kuin esimerkiksi perinteisessä hieronnassa. 

Perushieronnassa käyminen on urheilijoille ja kuntoilijoille tuttua, Graston-tekniikan eduksi Koivisto keroo sen, että tavallisesta hieronnasta poiketen se ei rasita lihaksia voimakkaasti. Näin ollen se soveltuu vaikkapa ennen harjoitusta tehtäväksi. 

Testhenkilömme on käynyt säännöllisesti urheiluhierojalla, joten vertailu onnistuu. 

-Normaalihieronta sattuu kipeisiin lihaksiin enemmän, tästä ei tule samanlaista raskasta oloa, arvioi Packalen hoitopöydältä. 

KOKONAISUUS RATKAISEE

Varsinainen instrumenttikäsittely kestää tässä tapauksesa 10-15 minuuttia. Kun Koivisto on saanut kaulittua kiinnikkeet esiin käsittelyllä, on aika siirtyä huolellisen käsihieronnan pariin. Jokaisella lihaksella on tietyt tyypilliset trigger-pisteet, näitä kipeytyneitä lihaskyhmyjä hieroja painelee tarkasti peukalolla. 

Kolmantena vaiheena Koivisto siirtyy vielä hieronnasta niskan mobilisaatioon. Tukevalla otteella hän venyyttää niskaa eri suuntiin käännellen. 

Kokonaisuus on lopulta onnistuneen hoidon ydin. Aivsn kuten kamppailijalla kehässä, Graston-tekniikka on Koiviston mukaan tehokas väline, mutta yksittäinen temppu harvoin tuo haluttua tulosta.

-Kokonaisuus pitää hahmottaa ja hoitaa sen mukaisesti. Monet manuaaliterapeutit syyllistyvät siihen, että heillä on yksi oma juttu ja uskomus, joilla hoidetaan kokoajan, Koivisto linjaa.

Hoidon kääntyessä loppua kohti silminnäkijähavainto on jälleen erikoinen. Koekaniinin helottava selkä on vain muisto, punotus on kadonnut nopeasti lähes täysin. Alkujaan skeptinen taistelija on myös tyytyväinen noustessaan hoitopöydältä. Hän on voittanut ennakkoluulonsa ja saanut apuakin.

-Jälkeenpäin fiilis on aika samanlainen kuin tavallisessa hieronnassa, tämä ei ehkä tee oloa niin raskaaksi fyysisesti. Epäilys on ainakin poistunut, Packalen virnistää. 

Seuraavan päivän tarkastuskysely ei tuota yllätyksiä. Packalenin mukaan hoito teki hyvää ja harjoittelukin sujui myöhemmin samana päivänä. Toisaalta yksittäinen kokeilu ei vielä tuonut merkittäviä hyötyjä. 

Muistijälki on kuitenkin positiivinen. Turkulaistaistelijan mieli on avartunut siinä määrin, että hän aikoo palata samalle hoitopöydälle.

PLUSSAT: Ei satu tavallisen hieronnan tavoin; hoito kohdistuu täsmällisesti kipupisteisiin; ei rasita lihaksia  neutraali olo palautuu nopeasti.

MIINUKSET: ei sovi pahasta ihottumasta, ihosairauksista tai verisuonisairauksista kärsiville; intensiivinen instrumenttikäsittely tekee ihon araksi. 


Posted on September 7, 2014 .

8. Tärkeää asiaa jotka tulisi tietää selkäkivuista.

8. Tärkeää asiaa jotka tulisi tietää selkäkivuista.

1. 80-90% selkäkivuista kestää kahdesta päivästä kahteen viikkoon.

2. vain 5-10% selkäkivuista löydetään jokin tarkka lääketieteellinen syy, kuten hermojuuren pinne, murtuma tai kasvain. Loput 90-95% ovat epäspesifejä sekläkipuja, joille myös pystytään löytämään aiheuttaja sekä hoitamaan hyvin.

3.  Röntgen kuvauksissä usein löytyy rakenteellisia muutoksia rangasta, mutta ne ovat harvoin kivun aiheuttajia. Samanlaisia muutoksia löydetään yhtä paljon niidenkin ihmisten selästä, joilla se ei vaivaa. Harvoin kellään on täysin ehjiä hampaitakaan.

4. Mieliala, asenne ja ymmärrys selkäkipua kohtaan vaikuttavat merkittävästi paranemisprosessiin.

5. Vain noin 1% selkäkivuista on vaarallisia.

6. Kroonistunutta selkäkipua usein ylläpitää keskushermoston yliherkistynyt kivun käsittely.

7. Kivuista huolimatta ei tulisi välttää liikkumista.

8. Pelko ja huoli pitkittää selkäkipua.

 

Posted on July 26, 2014 .