Selkäkivun myytit #3 ”Heikot syvät lihakset”

”Keskivartalosi syvät lihakset ovat heikot”

Keskivartalon syvien lihasten heikkoutta on tarjottu vuosikausia syyksi selkäkivulle ja näiden vahvistamista on suositeltu liukuhihnalta yleishoidoksi selkäkipuun. No onko niiden harjoittelusta ollut sitten apua? Joudun toteamaan, että eipä juurikaan, ja ne ketkä ovat saaneet apua, olisivat todennäköisesti hyötyneet minkä tahansa aktiviteetin lisäämisestä päiväohjelmaan. Laadukkaissa pitkäaikaisseuranta-tutkimuksissa syvien tukilihasten ”heikkouden” ei ole todettu olevan yhteydessä selkäkipuun, eikä niiden vahvistaminen ole yhteydessä kivuttomuuteen. Tämän on myös varmasti todennut empiirisesti moni selkäkipuinen. ”Olen lankuttanut melkein joka päivä, mutta ne syvät lihakset eivät vaan vahvistu, koska kipu ei ole lähtenyt!”. ”Minulla on varmaan huonot geenit!”. Voisiko ongelma olla monilla nimenomaan Core-hypetyksessä? Voiko keskivartalon jatkuva ”lankuttaminen” ylläpitää selkäkipuja? 

Kuvitellaan asiakas-tapaus, jolla vaivaa jatkuvasti alaselkä. Hänelle on annettu tuomio huonosta taparyhdistä ja heikosta keskivartalosta. Aamulla kuntoutusohjelma käskee tehdä vähintään 5 min lankutusta. Töissä hänen pitäisi istua selkä suorana, napa vedettynä sisään, jotta selkä ei pääsisi lyhistymään pyöreäksi. Tätä samaa neuvoa tulisi sitten noudattaa poimiessa lattialta jotain ja kumartelua tulisi välttää. Selän pitäisi käytännössä siis olla koko päivän tikkusuorana ja jännityksessä. Työpäivän jälkeen kuntoutusohjelma käskee tekemään vähintään 5min lankutusta, jotta saadaan ne heikot lihakset vahvaksi. Illalla on vuorossa sitten vähän pihahommia, jossa totta kai kaikki fyysinen toiminta tehdään selkä notkolla, jotta core-pysyy jämäkkänä pakettina, ettei vain selkä ottaisi turpiinsa liikkeestä. Jos jaksaa  mennä vielä salille tekemään corea, sen parempi.

Noniin… Meidän kuviteltu asiakas-tapaus on siis käytännössä lankuttanut aamusta iltaan ja elänyt päivän rautakankena. Jokainen ymmärtää sen, että se ei ole varsin normaalia kehon toimintaa. Kuvittele jos puristaisit kättäsi nyrkkiin koko päivän. Alkaisiko jo ensimmäisellä kahvitauolla hiukan hapottamaan rannetta? Jos siis mitä tahansa lihasta pidetään yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja jännityksessä, sen verenkierto heikkenee - lihasten tuottama paine voittaa verenpaineen ja veri ei pääse kuljettamaan happea lihaksille. Hapettomuus lihaksissa tietenkin heikentää niiden toimintaa ja aktivoi myös kipuhermopäätteet, jolloin koet kipua. Tämä sama fysiologian laki pätee myös selän kudoksiin.

Jatkuva keskivartalon jännittäminen vaikuttaa epäedullisesti myös meidän hengittämiseen ja sitä kautta koko kehon toimintaan. Normaalisti hengittäessämme pallea laskeutuu alas ja vetää ilmaa mukanaan keuhkoihin, rintakehä laajenee ja vatsa työntyy ulos. Vartalon rakenteet ja sisäelimet liikkuvat hengityksen mukana rytmisesti, joka yllä pitää niiden toimintaa. Mitä jos vedämme navan sisään ja pidämme niin koko päivän? Pallean ja koko rintakehän vapaa, normaali liike estyy ja hengityksestä tulee pinnallista keuhkojen ylä-osilla tapahtuvaa huohotusta, joka saa meidän apuhengityslihakset aktivoitumaan liikaa ja lopulta ylikuormittumaan – kipu ja kireys laajenee apuhenigtyslihaksiin. Rento palleahengitys puolestaan aktivoi meidän parasympaattista hermostoa, joka rauhoittaa ja rentouttaa kehoa sekä mieltä. Jos hengität jatkuvasti, kuin olisit tiikerin kanssa samassa huoneessa, se saattaisi saada melko stressaavia reaktioita aikaan kehossasi.

Älä siis lankuta koko päivää töissä ja vapaa-ajalla! Salilla saat lankuttaa, jos erityisesti tykkäät lankuttamisesta, mutta muuten pidä keskivartalosi rentona ja hengitä ”vatsaan”! Tässäkin tapauksessa tulee muistaa, että selkäkipua pitää aina hoitaa yksilöllisesti. Jollekin lankuttaminen voi olla hyväkin harjoite, mutta  toiselle se voi olla kipukierteen ylläpitäjä.

B409D73C-D4C9-4FA3-94BD-390D92E4B752.jpeg
Posted on May 2, 2018 .