Päänsärky
Päänsärystä kärsii jokainen ihminen jossain elämän vaiheessa, joten päänsäryn voidaan sanoa olevan hyvin tyypillinen kipureaktio elämässä. Tyypillisimmät päänsäryn tyypit ovat jännityspäänsärky (JPS) ja migreeni.
Mitä eroa migreeni ja jännityspäänsärky -oireilla on?
Jännityspäänsäryn (JPS) voi sekoittaa helposti migreeniin, varsinkin silloin, jos migreenissä ei esiinny muita aistioireita (auraoireet). On hyvä tietää, että JPS:sään ei ei kuulu auraoireita. JPS voi kestää päiviä, kun taas migreeni on hyvin kohtausmainen ja kestää maksimissaan 5-72h. Usein migreenipäänsärky tuntuu toispuoleisesti ja alkaa usein otsalta tai silmän takaa. Säryn vaihtuminen puolelta toiselle kohtauksen aikana on myös tyypillistä migreenissä, mutta pitkittyessään se saattaa levitä koko pään alueelle. JPS alkaa usein takaraivolta leviten vannemaisesti pään ympäri. Molempia päänsärky tyyppejä voi esiintyä myös päällekkäin, jolloin niiden erottelu on usein haasteellista.
Molempiin tyyppeihin liittyy usein niskahartiaseudun kipuilu ja kireyden tunne. Muita tyypillisiä liitännäisoireita ovat purentalihasten kireys ja kipu, vatsakivut, huimaus tai epävakaudentunne, väsymys, aivosumu, keskittymisvaikeudet ja ajoittaiset nivelkolotukset. Nämä usein liittyvät kaikki hermoston poikkeavaan, ylikuormittuneeseen toimintaan.
Migreeni
Toispuolinen särky
Mahdolliset auraoireet
Pulsoiva luonne
Voimakkuus on kohtalainen tai kova
Päänsärky pahenee fyysisessä kuormituksessa
Huonovointisuus/oksentelu
Haju/valo yliherkkyys
JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY
Molemminpuolinen särky
Puristava (ei pulsoiva)
Lievä tai keskivahva
Ei pahene normaaleissa aktiviteeteissa
Liikunta saattaa helpottaa
Ei auraoireita
NISKAPERÄINEN PÄÄNSÄRKY
Toispuolinen särky
Ei pulsoiva
Särky hartiassa, niskassa, takaraivolla/otsalla
Niskan liikkuvuuden rajoittuminen
Lievä tai keskivahva
Niskavamman/kivun historia
Ei auraoireita
Pitkittyneen päänsäryn lääkkeetön hoito
Päänsäryn lääkkeettömän hoidon tulisi tähdätä kokonaisvaltaiseen hoitoon, etenkin jos päänsärky on viikottaista/päivittäistä ja se häiritsee normaalia arkea. Hoidossa tulisi ottaa huomioon fyysiset kuormitustekijät, stressitekijät, unen määrä, liikunnan määrä, ruokatottumukset ja niskan sekä hermoston toiminta.
Esimerkkejä hoitomenetelmistä
Toiminnallista neurologista kuntoutusta (tähtää hermoston toimintakyvyn edistämiseen)
Niskan käsittely (hieronta, manipulaatio, mobilisaatio)
Niskan liikkuvuusharjoituksia, lihaskuntoharjoituksia
Asentotunto ja koordinaatioharjoituksia
Rentoutusharjoituksia