Päänsärky

Päänsärystä kärsii jokainen ihminen jossain elämän vaiheessa, joten päänsäryn voidaan sanoa olevan ihmisen normaali reaktio elämässä. Pitkittyneet tai äkilliset voimakkaat päänsäryt kuitenkin tulisivat ottaa vakavasti ja selvittää niiden alkuperä. Pään alueen särky voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä: lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, spinaalihermoista, luukalvoista, nivelsiteistä, nivelistä, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaista. Eli käytännössä päänsäryn aiheutta voi olla mikä tahansa rakenne pään tai niskan alueella, jossa on kipua aistivia hermopäätteitä. Itse aivoissa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä, joten aivot eivät koe itsessään kipua.

 

Päänsäryt voidaan jakaa niiden etiologian perusteella useisiin eri pääryhmiin ja niiden alaryhmiin. Yleisimmät päänsäryt ovat migreeni- ja jännityspäänsäryt. Muita tyypillisiä päänsäryn aiheuttajia ovat silmien taittoviat, poskionteloiden tai hampaiden tulehdukset ja korkea verenpaine. Harvinaisempia ja vakavempia päänsäryn aiheuttajia ovat erilaiset likvorinestekiertohäiriöt, pään alueen hermojen neuralgiat, temporaali arteriitti, aivokalvontulehdus ja aivoverenkierron häiriöt.

 

Mitä eroa migreeni ja jännityspäänsärky -oireilla on?

Jännityspäänsäryn (JPS) voi sekoittaa helposti migreeniin, varsinkin silloin jos migreenissä ei esiinny visuaalisia oireita (aura). Erotusdiagnoosia tehdessä on hyvä tietää että JPS:ssä ei ole koskaan visuaalisia tai muita aistimuutoksia. Neurologiset puutokset tai oireet kuuluvat myös migreenin oirekuvaan. JPS kestää usein päiviä, kun taas migreeni on hyvin kohtausmainen ja kestää maksimissaan 5-72h. Päänsäryn lokalisaatio saattaa antaa vihjettä päänsäryn tyypistä, mutta tämä ei aina ole varmaa. Usein migreenipäänsärky tuntuu toispuoleisesti ja alkaa usein ohimolta tai otsalta. Säryn vaihtuminen puolelta toiselle kohtauksen aikana on myös tyypillistä migreenissä, mutta pitkittyessään se saattaa levitä koko pään alueelle. JPS alkaa usein takaraivolta leviten vannemaisesti pään ympäri. Molempien päänsärkytyyppien särkyalueissa on paljon variaatioita ja ne saattavat sekoittua siksi helposti keskenään. Potilaalla voi olla sekä jännityspäänsärkyä, että migreenioireita erikseen tai päällekkäin. Tyypillistä on, että jännityspäänsärky laukaisee migreenikohtauksen.

Kuinka päänsärkyä voidaan hoitaa lääkkeettömästi?

Päänsärkyyn lääkkeettömiä hoitomuotoja ovat akupunktio & dry needling, faskiamanipulaatio, hieronta ja niskalihasten harjoitteet. Hoitotekniikat määrittyvät päänsäryn tyypin ja intensiteetin mukaan.