Migreeni

 

Migreeniä on ennen pidetty verenkiertoperäisenä häiriönä, jossa aiheuttaja olisi aivoverisuonien supistumisen aiheuttama hapenpuute ja itse säryn selittäisi verisuonien laajentuminen. Nykytietämyksen mukaan tämä teoria ei kuitenkaan pysty selittämään migreenin moninaista oirekuvaa. Uusien tutkimusten ja oivallusten valossa voidaankin todeta, että sekä migreenin, että jännityspäänsäryn aiheuttaja löytyisikin herkistyneestä hermostosta eli sentraalisesta sensitisaatiosta. Tämä on seurausta useamman eri geenin tuottamasta alttiudesta. Migreenikko ja Jännityspäänsärky-potilas (JPS) perii yliaktiivisen hermoston, johon vaikuttavat elinolosuhteet ja elämän tilanteet. Sentraalisessa sensitisaatiossa ääreis- ja keskushermoston viestinvältys on ylivirittäytynyttä. Päänsärky johtuu niskan, pään ja aivoverisuonien kudosten tuntohermopäätteiden ylivirittäytymisestä. Tähän hermoston herkistymään liittyy päänsärkyjen lisäksi lähes aina masentuneisuutta, väsymystä, suolistovaivoja ja muita autonomisen hermoston toiminnan häiriöitä.

 

Trigeminovaskulaarista refleksiä pidetään migreenikohtauksen laukaisevana tekijänä. Kun keskushermosto herkistyy monista kehon kipuhermopäätteiden ylisyötöstä ja muista aistiärsykkeistä. Tällöin ydinjatkoksella sijaitsevien sympaattisen hermoston hermotumakeissa tapahtuu ylivirittäytyminen, joka laukaisee niin kutsutun etenevän vaimenemisen aallon. Tämä aalto kulkeutuu eri puolille hermoverkostoa alentaen neuraalista johtonopeutta. Tämä selittää migreenin tyypilliset ”aura-oireet”. Aalto aiheuttaa myös substanssi-P ja CGRP:n tulehduspeptidien erittymisen. Nämä peptidit aiheuttavat verisuonten laajentumista ja kipuhermopäätteiden aktivoitumista (tulehdus). Kipustimulus kulkeutuu verisuonilta aivoille, jossa kipu saa tietoisen muodon ja kipu heijastuu aivohermoja pitkin päähän. 

 

Substanssi-P ja CGRP liittyvät myös triggerpisteiden aktivoitumiseen, jolla uskotaan olevan yhteyttä hermoston herkistymiseen (sentraalinen sensitisaatio) ja tätä kautta päänsärkyihin. Triggerpisteiden roolista sentraalisessa sensitisaatiossa käyn tarkemmin läpi hermoston herkistyminen ja triggerpisteet -osiossa.

 

Migreenikohtauksen lauakaisevia tekilöitä:

- Unettomuus

- Verensokerin lasku

- Näköärsykkeet

- Kipu

- Stressi

- Pahoinvointi

- Krapula

- Tietyt ruoka-aineet

Migreenin hoito 

Migreenin hoito on parhaimmillaan kokonaisvaltaista, ottaen huomioon kaikki osa-alueet. Lääkkeettömiä hoitomuotoja voivat olla akupunktio, dry needlig, hieronta ja elämäntapojen hallinta.

Referenssit:

Alban Latremoliere and Clifford J. Woolf. Central Sensitization: A Generator of Pain Hypersensitivity by Central Neural Plasticity. 2009. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2750819/

Butler D. Moseley L. 2013. Explain pain. Noigroup Publications.

Clifford J. Woolf  (Central sensitization: implications for the diagnosis and treatment of pain, 2011) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20961685

Daniel Jeffrey Wallace, Daniel J. Clauw (Fibromyalgia and Other Central Pain Syndromes, 2005)  https://books.google.fi/books/about/Fibromyalgia_and_Other_Central_Pain_Synd.html?id=YpHzvYwDKP0C&redir_esc=y

Fernández-de-las-Penas & Dommerholt, 2013. Trigger point dry needling an evidenced and clinical-based approach. Elsevier Ltd.

Kalso E. Haanpää M. Vainio A. 2009. Kipu. Duodecim.

Kevin C. Fleming, M.D. and Mary M. Volcheck, R.N. Central Sensitization Syndrome and the Initial Evaluation of a Patient with Fibromyalgia: A Review. 2015 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4422459/

Muhammad B. Yunus (Fibromyalgia and overlapping disorders: the unifying concept of central sensitivity syndromes, 2007) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17350675

Peter J. Goadsby (Pathophysiology of migraine, 2012) https://www.nbci.nim.nih.gov/pmc/articles/PMC3444225/

Rodrigo Noseda & Rami Burstein (Migraine pathophysiology: anatomy of the trigeminovascular pathway and associated neurological symptoms, CSD, sensitization and modulation of pain, 2013)  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3858400/