Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky (JPS) on yleisin päänsäryn muoto ja sen aktivoitumisessa tapahtuu samankaltainen hermoston hetkellinen ylivirittäytyminen ja herkistyminen (sentraalinen sensitisaatio), kuin migreenissäkin, mutta hieman eri hermorata-reittiä pitkin. JPS:ään liittyy yläniskan C1-C3 hermosegmenttien ylivirittäytyminen ja herkistyminen. Näiden segmenttien hermot hermottavat esimerkiksi kaularangan lihaksia, fasettiniveliä, nivelsiteitä ja päänahkaa. Samoilla segmenteillä on myös autonominen yhteys aivoverisuonten toimintaan ja aivokalvoon, joten niskan mekaaniset ongelmat (toiminnallinen instabiliteetti, lihaskireydet, ryhtitekijät jne.) voivat ylisyöttää hermoimpulsseja hermoratoja pitkin ja herkistää keskushermostoa globaalisti. JPS:ssä niskan rakenteet ovat siis isommassa roolissa, kuin migreenissä. Ei sovi kuitenkaan unohtaa, että JPS:ään vaikuttaa myös merkittävästi psyykkiset kuormitutekijät, joten JPS ei ole pelkästään niskan kireyksistä johtuva päänsärky.

 

Tyypillisiä jännityspäänsäryn piirteitä: 

• jännityspäänsärky voi alkaa akuutisti 

• alkaa pahentua iltaa kohti lakaten usein yöksi 

• aamulla voi olla poissa alkaakseen vähitellen uudelleen päivän mittaan

• aluksi enemmän toispuoleinen, mutta leviää usein koko päähän 

• särky voi tuntua puristavalta ohimoilla tai otsalla silmien yläpuolella

• päänahka voi tuntua kireältä

• särkyyn voi liittyä kävellessä tuntuva huimaus, tasapainon menettämisen tunne

• joskus saattaa tulla pahoinvointisuutta, mutta oksentelu ei kuulu JPS:n oireisiin

• särky esiintyy joskus silmien ympäristössä tehden tarkan katselemisen mahdottomaksi

• niska on usein jäykkä ja niskan lihakset aristavat

 

Jännityspäänsäryn hoito on biopsykososiaalista. Biomekaanisesti ajateltuna JPS-potilaan niskan toiminta on syytä tutkia tarkasti. Lihasten kunto, nivelsiteiden tukevuus ja liikekontrollin vahvuus,. myös fasettinivelet ja triggerpisteet ovat tärkeitä kohteita tutkimuksessa.  Hoitotekniikoina hieronta, faskiamanipulaatio, akupunktio, dry needling ja mobilisaatio ovat toimivia. Psykososiaalisella lähestymistavalla on tärkeä kartoittaa stressitekijöitä ja unenlaatua. Onko arjessa joitain elementtejä, jotka ylläpitävät hermoston kuormitusta?

 

Biomekaaniset tekijät:

- Lihasten kireydet

- Lihasten heikkoudet

- Lihaten triggerpisteet

- Fasettinivelten toimintahäiriöt

- Nivelsiteiden tukevuus

- Niskan liikekontrolli

- Rintarangan hypomobiliteetti

- Työasennot

- Lahjikohtaiset kuormitukset (urheilijat&kuntoilijat)

 

Psykososiaaliset tekijät:

- Jatkuva huoli (Terveys, talous, läheiset)

- Jatkuva pelko

- Hankala parisuhde

- Haastava työ

- Sosiaalisen elämän haasteet

- Jatkuva kiire

- Ulkopuoliset paineet (yhteiskunta, lähipiiri, työpiiri)

Referenssit:

Alban Latremoliere and Clifford J. Woolf. Central Sensitization: A Generator of Pain Hypersensitivity by Central Neural Plasticity. 2009. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2750819/

Butler D. Moseley L. 2013. Explain pain. Noigroup Publications.

Clifford J. Woolf  (Central sensitization: implications for the diagnosis and treatment of pain, 2011) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20961685

Daniel Jeffrey Wallace, Daniel J. Clauw (Fibromyalgia and Other Central Pain Syndromes, 2005)  https://books.google.fi/books/about/Fibromyalgia_and_Other_Central_Pain_Synd.html?id=YpHzvYwDKP0C&redir_esc=y

Fernández-de-las-Penas & Dommerholt, 2013. Trigger point dry needling an evidenced and clinical-based approach. Elsevier Ltd.

Kalso E. Haanpää M. Vainio A. 2009. Kipu. Duodecim.

Kevin C. Fleming, M.D. and Mary M. Volcheck, R.N. Central Sensitization Syndrome and the Initial Evaluation of a Patient with Fibromyalgia: A Review. 2015 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4422459/

Muhammad B. Yunus (Fibromyalgia and overlapping disorders: the unifying concept of central sensitivity syndromes, 2007) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17350675

Peter J. Goadsby (Pathophysiology of migraine, 2012) https://www.nbci.nim.nih.gov/pmc/articles/PMC3444225/

Rodrigo Noseda & Rami Burstein (Migraine pathophysiology: anatomy of the trigeminovascular pathway and associated neurological symptoms, CSD, sensitization and modulation of pain, 2013)  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3858400/