Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky (JPS) on yleisin päänsäryn muoto ja  siihen liittyy myös hermoston herkistyminen ja ylivirräytyminen (sentraalinen sensitisaatio), kuten migreenissäkin, mutta ilman migreenin kohtausmaista aivokuoren aktivaatiolama-aaltoa (Cortical spreding depression). Samoin kuten migreenissäkin, niin jännityspäänsärkyyn altistavia tekijöitä ovat geneettinen hermoston herkkyys ja laukaisevia tekijöitä voivat olla fyysinen trauma/kuormitus, infektiot tai henkinen kuormitus.  

JPS:ään liittyy yläniskan C1-C3 hermosegmenttien ylivirittäytyminen ja herkistyminen. Näiden segmenttien hermot hermottavat esimerkiksi kaularangan lihaksia, fasettiniveliä, nivelsiteitä ja päänahkaa. Samoilla segmenteillä on myös autonominen yhteys aivoverisuonten toimintaan ja aivokalvoon, joten niskan mekaaniset ongelmat (toiminnallinen instabiliteetti, lihaskireydet, ryhtitekijät jne.) voivat ylisyöttää hermoimpulsseja hermoratoja pitkin ja herkistää keskushermostoa globaalisti. JPS:ssä niskan rakenteet ovat siis isommassa roolissa, kuin migreenissä mutta ei sovi kuitenkaan unohtaa, että JPS:ään vaikuttaa myös merkittävästi psyykkiset kuormitutekijät, jotka ylivirittävät hermojärjestelmää pään ja niskan alueella. JPS ei ole siis pelkästään niskan kireyksistä johtuva päänsärky.

 

Tyypillisiä jännityspäänsäryn piirteitä: 

• jännityspäänsärky voi alkaa akuutisti 

• alkaa pahentua iltaa kohti lakaten usein yöksi 

• aamulla voi olla poissa alkaakseen vähitellen uudelleen päivän mittaan

• aluksi enemmän toispuoleinen, mutta leviää usein koko päähän 

• särky voi tuntua puristavalta ohimoilla tai otsalla silmien yläpuolella

• päänahka voi tuntua kireältä

• särkyyn voi liittyä kävellessä tuntuva huimaus, tasapainon menettämisen tunne

• joskus saattaa tulla pahoinvointisuutta, mutta oksentelu ei kuulu JPS:n oireisiin

• särky esiintyy joskus silmien ympäristössä tehden tarkan katselemisen mahdottomaksi

• niska on usein jäykkä ja niskan lihakset aristavat

 

Jännityspäänsäryn hoito on biopsykososiaalista. Biomekaanisesti ajateltuna JPS-potilaan niskan toiminta on syytä tutkia tarkasti. Lihasten kunto, nivelsiteiden tukevuus ja liikekontrollin vahvuus. Myös fasettinivelet ja triggerpisteet ovat tärkeitä kohteita tutkimuksessa.  Hoitotekniikoina hieronta, faskiamanipulaatio, akupunktio, dry needling, mobilisaatio ja kuntouttava lihasharjoittelu ovat toimivia. Psykososiaalisella lähestymistavalla on tärkeä kartoittaa stressitekijöitä ja unenlaatua. Onko arjessa joitain elementtejä, jotka ylläpitävät hermoston kuormitusta?

 

Biomekaaniset tekijät:

- Lihasten kireydet

- Lihasten heikkoudet

- Lihaten triggerpisteet

- Fasettinivelten toimintahäiriöt

- Kaularangan toiminnallisen tukevuuden heikkous

- Niskan liikekontrollin puute

- Rintarangan hypomobiliteetti

- Pään eteentyöntyminen

- Työasennot

- Lahjikohtaiset kuormitukset (urheilijat & kuntoilijat)

 

Psykososiaaliset tekijät:

- Jatkuva huoli (Terveys, talous, läheiset)

- Unen puute tai heikko unenlaatu

- Jatkuva pelko

- Hankala parisuhde

- Haastava työ

- Sosiaalisen elämän haasteet

- Jatkuva kiire

- Ulkopuoliset paineet (yhteiskunta, lähipiiri, työpiiri)

Referenssit:

Alban Latremoliere and Clifford J. Woolf. Central Sensitization: A Generator of Pain Hypersensitivity by Central Neural Plasticity. 2009. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2750819/

Butler D. Moseley L. 2013. Explain pain. Noigroup Publications.

Clifford J. Woolf  (Central sensitization: implications for the diagnosis and treatment of pain, 2011) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20961685

Daniel Jeffrey Wallace, Daniel J. Clauw (Fibromyalgia and Other Central Pain Syndromes, 2005)  https://books.google.fi/books/about/Fibromyalgia_and_Other_Central_Pain_Synd.html?id=YpHzvYwDKP0C&redir_esc=y

Fernández-de-las-Penas & Dommerholt, 2013. Trigger point dry needling an evidenced and clinical-based approach. Elsevier Ltd.

Kalso E. Haanpää M. Vainio A. 2009. Kipu. Duodecim.

Kevin C. Fleming, M.D. and Mary M. Volcheck, R.N. Central Sensitization Syndrome and the Initial Evaluation of a Patient with Fibromyalgia: A Review. 2015 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4422459/

Muhammad B. Yunus (Fibromyalgia and overlapping disorders: the unifying concept of central sensitivity syndromes, 2007) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17350675

Peter J. Goadsby (Pathophysiology of migraine, 2012) https://www.nbci.nim.nih.gov/pmc/articles/PMC3444225/

Rodrigo Noseda & Rami Burstein (Migraine pathophysiology: anatomy of the trigeminovascular pathway and associated neurological symptoms, CSD, sensitization and modulation of pain, 2013)  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3858400/